Nynne jäät lähti!

No ei siinä sitten kauaa mennytkään! Vesi nousi jälleen hemmetin korkealle ja eipä mökilläkään taaskaan vältytty ilman damagee.

Tasanne sai hittiä

 Rantaan johtavien portaiden tasanne sai runtua vaikka on aika pirun korkealla normi veden korkeudesta. Kesällä kolmatta metriä matkaa. Veneet oli myös lähellä pisimmälle työntyneitä jäitä.



Vatakan padolla tuli myös käytyä ottamassa kuva. Nyt oli vesi samalla korolla kuin vuonna -79 kun isä on tuon merkin kaivertanut seinään ollessaan päivystäjänä laitoksessa.

Vesirajassa näkyy kaiverrettu viiva. perässä on vuosilukukin, mutta ei oikein näy  tässä.

Jäidenlähdön aikaa.

Puolviikkoo sitten kävin tarkastamassa joen tilannetta ja silloin oli vesi niin matalalla etten muista hetkiin olleen. Tönään käytiin mökillä ja tilanne oli jo aivan toinen. Yöt on ollut 4astetta plussalla ja vettä tullut mukavasti taivaalta. Nyt ei enää mee varmaan viikkoakaan että joki vapautuu talven kahleista. Tälläkin hetkellä lorisee ihan mukavasti vettä alas. Lohikossa vesi melkein tiellä ja huomenna varmasti tie poikki ainakin jos yön vielä sataa.

Saukkoja!

Piipahdin tänään koskella lusikoita uittelemassa. Taas oli saukon jälkiä lumessa niinkuin muinakin vuosina. AIna toivonut, että näkisi semmosen livenä läheltä ja tänään se toteutuikin kun olin jonkin aikaa siimoja oikonut. Ensin näin yhden, sitten ilmestyi toinen ja vähän myöhemmin kolmas rotta tuli näkyviin.

Siinä ne pulikoi kuin kesällä hyisessä vedessä. Kotona ku tsuumailin kuvia niin huomasin, että pariin kuvaan oli tallentunut myös saukon ape! Sammakon koivet siellä menee parempiin suihin.

Siellä menee sammakon reidet parempiin suihin.

Hieman huonoja kuvia ku joutui täydellä tsuumilla ottamaan. Isoin saukko tuli myös ihan huomaamatta todella lähelle, ehkä 10m, mutta juurikun sain kameran taskusta ja päälle sukelsi se jo pois. Yllättävän rohkeita olivat koska enempi ne vaikutti kiinnostuneilta saatika pelokkailta.

Miten, millä, mistä

Koskikalastus on se kalastuksen alue joka on lähimpänä sydäntä! Olen pikku tytöstä (Lastusta lainatakseni) lähtien kalastellut lähes vallan joella ja koski on aina ollut se paikka joka mua vetää puoleensa. Se on vaan se ääni, virtaus, kuohut ja kaikki siinä koko koskeaa joka vetää puoleensa. niin ja tietysti ne kalat jotka siellä virrassa lymyää.
Eipä tuota oikeen muut ymmärrä paitti ne jotka on kosken pauloihin jääneet.

Koskilla kalastan vain ja ainoastaa Taimenta ja Harjusta. Ensinmäisen taimeneni muistan vieläkin vaikka oli pieni tumppi kuin myös pikkuisen harrin.

Järvilläkin on tullut käytyä tosin vasta aikuisiällä, mutta oikeastaan vasta nyt kun tein tuon isomman ruuhen on alkanut lähijärvet tulla tutuiksi.. tai kaksi isompaa niistä joissa on Kuhaakin! Tänä kesänä saatiin velipojan kanssa elämän ekat kuhatkin ylös.

Kuhaa käydään siis koittamassa Isollajärvellä pomarkussa ja myös Jämijärvellä tulee käytyä, mutta sieltä kuha tuntuu olevan niin tiukassa, että mielummin ajaa aina pomarkkuun.

Koskikalapaikkana toimii oikeastaan koko Karvianjoen vesistö. Eli Honkajoki/kankaanpää Karvianjoki, Pomarkku Kynäsjoki ja Merikarvialla merikarvianjoki.

Ja tosiaan tuo Isojärvi kuuluu samaan vesistön joten kalastan siis 99% samoissa vesissä.

Täplänen unelma