Kynsilakkaa ja Taimenia.

Sattumalta löysin eilen emon kynsilakkakätköt ja pisti silmään oikeen hieno violetin sävy kimalteilla! Tungin sen taskuun ja luimasin talliin! Tein pari koetta jämäpaloihin ja hyvälle näytti. Kestää myös lakkauksen VL-1 lakalla ilman valumisia. Pirun hyvin tarttuu kiiltäväänkin pintaan tuntuis, että paremmin mitä spray-maalit.
Tein pari koekappaletta ja tänään olin uittelemassa. Yllättävän hyvin erottuu tuo viuletti tuolla olilla vesillä jossa vesi on sellasita konjakinväristä.
Toiseen uisteeseen kävi heti alussa taimen tekemässä huti osuman ja hieman myöhemmin toinen joka kävi rannalla asti! (Alamitta) Hornettiin naksahti myös yksi alamitta.

 Vaikea kuvattava sisätiloissa. Pitäis ottaa kuvat pihalla päivänvalossa. Tuossa on kaksi kerrosta kynsilakkaa! Jää kivasti tuollaiseksi läpikuultavaksi. Pystyy kikkailemaan pohjavärien kanssa ja niinkuin tässä on pohja hierastu santapaperilla ja raidat näkuu läpi. Täytyy seuraavassa raapia pinta karkeammalla paperilla ja koittaa saada naarmut saman suuntaiseksi.

Muutama uusin lusikka.

Jäi tikru päällensä!

Lusikka uistimen teko.

Kerrompa tässä vielä hieman tavasta jolla nuo mun lusikat muuttuu kupari-levystä uistimeksi.
Matriaalina käytän millistä kuparilevyä jota tulee ostettua paikalliselta pellisepältä. Älyttömän kalistahan tuo kupari on mutta 40e satsista kupari soiroo (n.8cm leveetä ja 4kpl metrin pitkää) saa aikaan reilu 200 uistetta!
Eli jos sillain laskee niin eihän sitä montaakaan senttiä jää yhdelle aihiolle hintaa!

Tuossa kuvassa näkyy kaikki tarvittavat työ välineet paitsi halppis dremelini siitä vielä puuttuu, jolla kaiverran Ontuja tekstit taakse.

Työvaiheet:
-Sabluunalla piirretään levyyn ääriviivat (sapluuna pöllin päällä edesssä)
-Pellisaksilla leikataan aihio irti (mahdollisimman tarkasti)
-Reunojen viilaus (sitä pienenpi viilaaminen kuta tarkemmin leikattu)
-Reikien poraaminen (pieni alku meistaus helpottaa reiän osumista oikeaan kohtaan)
-Takominen pallopäävasaralla tuon pöllinpäässä jonne taltalla kaivettu uisteen muotoinen kolo. Toinen pienenpi kolo on kuppiosan peräpään lisä taivutusta varten.

Maaleina olen alusta asti käyttänyt sprei-maaleja! Sitten on tietysti kaikenmoista teippiä, hilettä, folioo yms. yms. Kynäruiskua en näe tarvitsevani koska mielestäni uistimissa yleensä vähempi on enenpi! 4 eri väriä on aivan maksimi mitä käytän. Kyllähän se kynäruutta oli mullakin mielessä hankkia ja melkein sen jossain vaiheessa jo tilasinkin, mutta jälkeenpäin olen sitä kiitellyt ettei tullut ostettua. Vaappujen kanssa jos pelaa niin silloin ruisku rupeaa olemaan jo miltei pakollinen hankinta pyöreän profiilin ja ympäri asti maalaaminen takia.

Tärkein pointti taas maalaamisen suhteen kilikolilla on suutimen puhtaus ja paineen riitto pullosta! Alle puolipurkkia ku alkaa maalia olemaan, alkaa pullon oike osoite olemaan kaatopaikka vai minne ne nyt meneekään..

Maalaus/pinnoitus:

-Pinta hiotaan rikki (itse käytän vesihioma paperia tai muuta suht hienoo paperia)
-Pinnan pyyhkiminen tinnerillä
-Maalaus jonkajälkeen saa kuivua vähintään vuorokauden
-Kuppipuolen kupari pinnan kiilloitus messinki&kupari kiillotteella 2-4 kertaa
-Pinnan pyyhkiminen tinnerillä (varo maalattua pintaa)
-Uppo lakkaus pariin kertaan.

Ja täts it. Uistinrenkaat kiinni ja koukku toiseenpäähän!

Työtavat on vuosien aikana varmaan kaikki opeteltu kantapään kautta, mutta nykyinen systeemi ainakin pelittää ja uistimet kestää omassa käytössä paremmin kuin hyvin! Pohjaan yleensä jää enenn pinnan rikkoontumista (pois lukien kivi osumat ja kalojen pureskelu naarmut/kolhut)